Kainuun ammattiopiston Seppälän toimipiste myy merkittävän määrän maatalouskoneita, joita ei enää opetuskäytössä tarvita. Myytävänä on mm: traktoreita, hitsauskoneita, paalainkäärin, rengaskone, ajokone, kylvökone, puimuri, niittosilppuri, rehuvaunu, lumilinko yms. Koneita voi käydä katsomassa la 26.5. klo 11-14 KevätKantrin aikaan. Koneet myydään tarjousten perusteella, tarjousten on oltava perillä 1.6. klo 12.00 mennessä osoitteeseen Kainuun ammattiopisto, Peltoniemi Matti, (Opintie 3), 87100 Kajaani. Kuoreen merkintä "POISTOPÖRSSI".
Kainuun ammattiopisto järjestää maaseutuyrittäjän ja karjatalousyrittäjä/maatalouslomittajan verkkokoulutusta. Koulutuksissa on jatkuva haku ja niihin voi osallistua kaikkialla Suomessa. Katso tutkintojen tarkemmat tiedot tästä!
Kutterinpurulla kuivitettu hevosenlanta on ongelmallista jätettä. Tehokas kompostointi muuttaa sen maanparannusaineeksi. Tuubikomposti pitää hajut ja nestepäästöt muovin sisällä.
Yleisö pääsi seuraamaan työnäytöstä MTT Sotkamon tutkimusasemalla 24.4.2012, kun Aimo Kortteen Konepaja Oy:n MurskaBiopacker pakkasi lannan muovituubiin. Purulanta saa kompostoitua vuoden verran, turpeella ja olkisilpulla kuivitetulle lannalle riittää lyhyempi aika.
Lanta kuuluu pellolle
Pienillä maaseututalleilla lanta kompostoidaan ja levitetään omalle tai naapurin pellolle. Hevosurheilun myötä on muodostunut tallikeskittymiä, joilla ei ole omaa peltoalaa. Kajaanissa, kuten muuallakin Suomessa, purukuivitetun lannan osoite on kaatopaikka.
Hevosenlannan joukossa on paljon kuiviketta, jopa 60 – 80 prosenttia. Puupohjainen kuivike hajoaa hitaasti ja sitoo hajotessaan pellon typpeä. Riittävä kauan kompostoitu hevosenlanta kelpaa maanparannusaineeksi, vaikka sillä ei juuri lannoitusarvoa olekaan.
Hevosen kuivikelanta on EU:ssa luokiteltu biojätteeksi, joka tulisi ensisijaisesti käyttää lannoitteeksi ja vasta toissijaisesti energiaksi. Energiakäyttö polttamalla on Suomessa sallittu vain jätteenpolttoluvan omaavissa laitoksissa, eikä lannan poltto pienkattiloissa ole mahdollista.
Kainuussa kartoitetaan maaseutumaisemien parhaimmisto vuosina 2012 ja 2013. Kartoituksessa tarkistetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien maisema-alueiden valikoima koko Kainuun alueella. Lisätietoa inventoinnista ja maisemanhoidosta http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=26893&lan=fi
Maisema-alueiden tunnistaminen ja inventointi tukevat kylätoimintaa, paikallisia maisemanhoitohankkeita ja maatalouden ympäristönhoitoa. Tunnetut maisemanähtävyydet ovat vetovoimaisia ja niillä on suuri merkitys matkailulle. Kohteina voi olla yksittäiset komeat näkymät tai laajat kyläkokonaisuudet.
Jos hienoja maisemakohteita puuttuu listalta, anna palautetta suoraan Matleenalle:
Matleena Muhonen puh. 050 593 5709
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
Maatilojen investointitukien seuraava hakuaika alkaa 16.4. ja päättyy 17.8.212. Päätökset hakemuksiin tehdään kahden kuukauden kuluessa hakuajan päättymisestä.
Vuoden 2012 toisella maatalouden investointihakukierroksella (6.2.-30.3.2012) tukihakemuksia tuli sisälle seuraavasti: Rehuvaraston laajentaminen 3 kpl, säilörehuruokinnan muutos appeelle ja rehunjakolaite 1 kpl, lypsykarjarobottinavetta 1 kpl, lihakarjanavetta 1 kpl, maalämpökeskus 1 kpl, sadonkorjuukone yhteiskäyttöön 2 kpl, eläinten hyvinvointi-investointi/parsipedit ja -matot 2 kpl ja valtiontakaushakemus 2 kpl. Yhteensä 13 hakemusta. Kunnittain hakemukset jakaantuivat seuraavasti: Kajaani 2 kpl, Sotkamo 3 kpl, Vaala 2 kpl, Paltamo 2 kpl, Suomussalmi 2 kpl ja Kuhmo 2 kpl.
Vuoden 2012 viimeinen hakuaika on 3.9.- 19.10.
Päätökset hakemuksiin tehdään Kainuun Ely–keskuksessa kahden kuukauden kuluessa hakuajan päättymisestä. Hakuajan jälkeen ei voi enää korottaa tukitasoa ja lisätä uusia kustannuskohteita. Tukihakemus kannattaa jättää hyvissä ajoin eikä hakuajan viimeisinä päivinä. Vuonna 2011 tehtiin 37 myönteistä investointi- tai nuoren viljelijän aloitustukipäätöstä: lihakarjanavetta 1 kpl, lypsykarjanavetta 9 kpl, biokaasulaitos 1 kpl, eläinten hyvinvointi-inv. 2 kpl, lämpökeskus 2 kpl, rehuvarasto 1 kpl, porotalous 3 kpl, salaojitus 10 kpl, nuoren viljelijän aloitustuki 8 kpl.
Tukea myönnettiin yhteensä 2 962 milj.€. Lupia tuetun elinkeinosuunnitelman tekoon annettiin 28 kpl. Tukikohteet ja tukiprosentit sekä hakuajat ovat pääosin entisenlaisia vuoteen 2011 verrattuna. Muutosta on mm., että lypsykarjatalouden tuotantorakennuksen rakentamisinvestointiin myönnettävän tuen ehtona ei ole enää maatilalle vahvistettu maitokiintiö, joka vastaa tuen kohteena olevaan rakennukseen tulevia eläinpaikkoja.
Nuoren viljelijän aloitustuessa, rakennetun maatalouskiinteistön ja asuntorakentamisen tuessa on jatkuva haku.
Ensimmäiset Kainuun maaseutupäivät pidettiin 10.-11.11.2011 Sokos Hotel Vuokatissa, Sotkamossa. Tästä voit katsoa päivien sisällön. Kiitämme lämpimästi kaikkia osallistujia! Alla tunnelmia tapahtumasta. Seuraavat Kainuun maaseutupäivät järjestämme Kajaanissa Kaukametsän kongressi- ja kulttuurikeskuksessa to 29. - pe 30.11.2012. Laittaakaahan päivä muistiin!
Vuonna 2011 Kainuussa on meijeriin lähetetty maitoa 64 722 000 litraa 351 tilalta. Lähetetty maitomäärä on lisääntynyt 148 000 litraa ja 0,2 %, maidonlähettäjien lukumäärä on tippunut 27 kpl ja 7,1 % edellisestä vuodesta. Tilakohtainen keskituotos on noussut 14 000 litraa ja 7,9 % 184 000 litraa. Meijeriin lähetetty maitomäärä on kaikissa muissa Kainuun kunnissa laskenut edelliseen vuoteen verrattuna paitsi Kajaanissa, Puolangalla, Sotkamossa ja Vaalassa. Huomattavimmat nousut ovat Puolangalla, jossa nousua on 637 000 litraa ja 8,3 % sekä tilakohtaisen meijeriin lähetyn maitomäärän ollessa keskimäärin 331 000 litraa. Tilaa kohden nousua on tullut 48 000 litraa ja 17 %. Vaalassa meijeriin lähetetty maitomäärä on noussut vuonna 2011 edelliseen vuoteen verrattuna 505 000 litraa ja 5,2 % sekä tilakohtaisen meijeriin lähetyn maitomäärän ollessa keskimäärin 269 000 litraa. Tilaa kohden nousua on tullut 20 000 litraa ja 8 %. Joulukuun maidontuottajien määrä Kainuussa vuonna 2011 oli 323 tuottajaa. Määrä on laskenut viime vuodesta 28 tuottajaa ja 8,0 %. Lukumääräisesti eniten laskua on tapahtunut Suomussalmella 8 tuottajaa ja 17 %, seuraavaksi eniten Sotkamossa 7 tuottajaa ja 10,4 %.
Vuosi alkoi KantriKoulutus -hankkeen näkökulmasta katsottuna iloisissa merkeissä, hankkeelle myönnettiin jatkoaikaa 31.8.2013 saakka (1 vuosi). Jatkamme koulutuksiamme siis ainakin reilun vuoden verran, kevättalveen 2013! Uuden tilannekatsauksen teemme jälleen noin vuoden päästä, mahdollisen toisen jatkoajan hakemiseksi.
Maaseudulle on uutta kysyntää, joka voi muuttaa käsityksiämme esimerkiksi hyvinvoinnista ja kestävyydestä. Asuinpaikasta riippumatta suomalaiset kaipaavat maaseutuympäristöltä aineksia hyvään yksilölliseen elämäänsä sekä vihreästä taloudesta vastauksia globaaleihin haasteisiin. (teksti: www.sitra.fi)