1990-luvun loppuvuosilta saakka todettu leutojen ja sateisten talvien toistuminen saattaa olla ensimmäisiä maataloutta koskevia konkreettisia seurauksia ilmastonmuutoksesta. Sen vaikutusten arviointi maatalouden aiheuttamaan vesistökuormitukseen on keskeinen tehtävä jo ennen kuin ilmasto muuttuu pysyvästi erilaiseksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten ilmastonmuutos vaikuttaa kiintoaine- ja ravinnekuormitukseen viljelytoimenpiteiden jatkuessa muuttumattomina ja kuinka paljon vaihtoehtoiset toimenpiteet ja toimenpideyhdistelmät vähentävät kuormitusta nykyilmastossa sekä muuttuneissa ilmasto-oloissa neljän erilaisen ilmastoskenaarion perusteella. Tutkimus perustui kuormitusmallien käyttöön, joilla laskettiin eroosion, fosforin ja typen kuormituksen muutoksia.

Ilmastonmuutos lisää riskiä peltomaan ravinteiden huuhtoutumiselle leutojen talvien yleistyessä. Peltojen vesitalouden ja rakenneongelmien hallintaan tulee kehittää uusia teknisiä ratkaisuja kastelun ja kuivatuksen tarpeiden muuttuessa. Sekä peltokasvien satoisuuden että ympäristön kannalta optimaalinen ravinnetalous edellyttää maaperän omien ravinnevarastojen mahdollisimman tarkkaa hyödyntämistä. Tavoitteena tulee olla fosforilukujen alentaminen kestävälle tasolle ja kasvien typen käytön tehostaminen mineralisaatioprosessien kiihtyessä myös syys- ja talvikaudella. Intensiivisen maanmuokkauksen korvaaminen pysyvän kasvipeitteen kaltaisilla vaihtoehdoilla on keskeinen toimenpide kuormitusherkillä alueilla.