Perinteinen syyskynnetty viljely jättää pellot osaksi vuotta ilman kasvipeitettä, jolloin ne ovat alttiina sateen ja sulamisvesien aiheuttamalle maa-aineksen huuhtoutumiselle. Pääosa vuoden kiintoaine- ja ravinnekuormituksesta kulkeutuu vesistöihin syksyn ja kevään aikana. Hienojakoisilta mailta tulevasta peltoviljelyn fosforikuormituksesta 75 - 90 % tulee kiintoaineeseen sitoutuneena.

Suorakylvö on kuormitusta ennalta ehkäisevä toimenpide, joka kohdistuu koko lohkon alalle sekä pinta- että salaojavaluntaan. Se on tehokas tapa vähentää hienojakoisten maiden eroosiota ja sen mukana vesistöön kulkeutuvan fosforin kuormitusta. Toisaalta pintavalunnan mukana huuhtoutuvan liukoisen fosforin kuormitus voi olla suurempaa suorakylvö- kuin kyntöpelloilta, koska pellolle lisätyt lannoitteet kertyvät pellon pintakerrokseen.

Valumavesien pellolta kuljettamasta maa-aineksesta voi vapautua merkittäviä määriä fosforia leville käyttökelpoiseen muotoon. Suorakylvön vesiensuojelulliset hyödyt joudutaan arvioimaan sen mukaan, kuinka paljon sen avulla saadaan pienennettyä eroosiosta aiheutuvaa fosforikuormitusta ja toisaalta kuinka paljon suorakylvö lisää liukoisen fosforin kuormitusriskiä.

Eroosion vähentämiseen tulisi kiinnittää aiempaa suurempaa huomiota, sillä emme tiedä kuinka suuri osa eroosioaineksen sisältämästä fosforista lopulta muuttuu leville käyttökelpoiseksi matkalla pellolta ojien kautta jokiin ja järviin. Lisäksi ojien perkausten voidaan olettaa vähenevän samassa suhteessa kuin kiintoainekuormitusta pystytään hillitsemään.