Suomen ilmasto muuttuu vääjäämättä, kun maapallon keskilämpötila kohoaa kasvihuonekaasujen vaikutuksesta seuraavien lähivuosikymmenien aikana. Muutosta on jo nyt tapahtunut merkittävästi. Esimerkiksi viimeisen 10 vuoden aikana kasvukauden lämpösumma on ollut noin 100 oC korkeampi kuin 30 vuoden lämpösummakeskiarvo (kasvukauden lämpösumma yli 5 oC). Tämä on käytännössä merkinnyt, että kasvukausi on alkanut 1-2 viikkoa normaalia aikaisemmin  ja loppunut 1-3 viikkoa normaalia myöhemmin. Skandinaviassa ns. kasvihuoneilmiö merkitsee käytännössä, että kesien lämpötilat ovat vain hieman lämpöisempiä ja kuivempia kuin viime vuosisadalla, mutta kevät alkaa aikaisemmin ja syksy totuttua myöhemmin. Merkittävin muutos on talvissa, jotka muuttuvat huomattavasti lämpöisemmiksi ja sateisimmiksi perinteiseen verrattuna. Etelä-Suomessa, erityisesti Lounais-Suomessa talvista tulee jopa lumettomia. Pohjoisemmassa Suomessa kuten Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa talvi alkaa tulevaisuudessa 2-4 viikkoa myöhemmin ja kevät alkaa vastaavasti 2-4 viikkoa aikaisemmin. Tällöin ilmasto muistuttaa esimerkiksi Jyväskylän ja Lahden välistä nykyistä ilmastoa. Talvisateet tulevat kuitenkin pääosin lumena, mutta räntä- ja vesisateiden määrät lisääntyvät. Kasvavasta sadannasta johtuen lumipeitteen paksuus voi olla jopa nykyistä suurempi. Vesistöjen jääpeitteet jäävät ohuemmiksi. Ilman hiilidioksidipitoisuus kohoaa edelleen nykyisestä n. 350 ppm:stä n. 400 ppm:ään, mikä on huomattavan korkea luku verrattuna viime vuosisadan alun tasoon.

Ilmastomuutoksen vaikutus maa- ja puutarhataloudelle Suomessa

Yleisesti voidaan todeta ilmastomuutoksen merkitsevän Suomessa maa- ja puutarhataloudelle kasvien parantunutta kasvua. Jo pelkkä hiilidioksiidipitoisuuden kohoaminen viime vuosisadan pitoisuuksista lähitulevaisuuden 350-400 ppm:ään merkitsee kasvien kasvun lisääntymistä n. 25 %. Kun lisäksi kasvukausi alkaa ja päättyy aikaisemmin, on kokonaiskasvu merkittävästi suurempi kuin 50-100 vuotta sitten. Termisen kasvukauden pidentyminen lappuvuodesta ei kuitenkaan lisää kasvutulosta niin paljon kuin lämpötilan  nousu edellyttäisi, sillä säteilytaso pysyy edelleenkin samana. Tämä käytännössä merkitsee, että todellista kasvien lisäkasvua ei tule käytännössä Pohjois-Karjalan tasolla syyskuun lopun jälkeen, vaikka lämpötilat olisivatkin korkeita.

Ilmastomuutos merkitsee monia muutoksia maa- ja puutarhakasvien tuotantomahdollisuuksiin. Hieman lämpöisemmät, mutta kuivemmat kesät merkitsevät kuivuusongelmia kaikille tuotantokasveille. Puutarhakasvien kasvuun tällä ei kuitenkaan ole käytännön merkitystä, sillä nykyaikainen tuotanto merkitsee aina kastelutekniikan käyttöä, mutta perinteisten maatalouskasvien satoa tulevat laskemaan kuivat kesät, jos tuottajahinnat ovat niin alhaisia, että keinokastelu ei kannata. Tämä kesien kuivuus koskee erityisesti mantereisia alueita kuten Pohjois-Karjalaa ja Kainuuta.

Kainuun näkökulmasta arvioiden ilmastomuutoksella voisi olla seuraavat vaikutukset maa- ja puutarhatalouteen:
-nurmien ja rehuviljojen tuotto lisääntyy, jos kesän kuivuusriskit voidaan taloudellisesti hallita uudistuvassa tuotannossa. Perinteisillä menetelmillä kuivuudet tulevat verottamaan joinain vuosina merkittävästi satotasoja.
- koska lumipeite tulee säilymään näillä alueilla keskitalvella, talvehtimisongelmat eivät lisäänny niin kuin tapahtuu Etelä-Suomessa.
- nykyaikainen puutarhatuotanto marjojen ja joidenkin vihannesten osalta mahdollistuu, mikäli markkinat ja työvoima osataan hoitaa tehokkaasti. Marjojen suhteellinen kilpailuetu paranee Etelä-Suomeen verrattuna, koska siellä talvehtimisvauriot erityisesti mansikalla tulevat ongelmaksi lumen puutteen vuoksi.

Ilmastomuutos ja muu Eurooppa

Ilmastomuutos tulee aiheuttamaan erityisesti Etelä-Eurooppaan, mutta myös enenevästi Keski-Eurooppaan merkittäviä muutoksia maa- ja puutarhatalouteen. Kesien kuivuminen ja kuumuus aiheuttaa vakavia satomenetyksiä ja jopa puutetta kasteluvedestä. Tämä tulee aiheuttamaan viime kesän kaltaisia satomenetyksiä (noin 30 %), millä voi olla ratkaiseva merkitys eurooppalaisiin maatalousmarkkinoihin. Samoin energiakasvien tuotanto heijastuu voimakkaasti perusmaatalouskasvien hinnanmuodostukseen. Nämä muutokset tulevat nostamaan hintoja seuraavien vuosikymmenien aikana, jolloin yhteisvaikutus tulevaisuuden hintapolitiikkaan voi olla merkittävä, jolloin nykyinen heikosti kannattava viljely voi tulla taloudellisesti tyydyttäväksi.