|
29.01.2010 15:29 |
Vuosina 1997-2001 Toholammilla Keski-Pohjanmaalla tutkittiin vesistökuormituksen suuruutta luonnonmukaisen viljelyn siirtymävaiheessa. Ravinnehuuhtoumat mitattiin neljältä karjatilan viljelykierrolta erilaisilla lannoitustavoilla. Viljelykasveina peräkkäisinä vuosina olivat ohra + nurmensiemen, nurmi, nurmi ja rehuvilja.
Typen huuhtoumat eri viljelymenetelmillä olivat samansuuruiset nurmen kyntöön saakka, minkä jälkeen tavanomaisesti viljellyn peltolohkon typpihuuhtoumat lisääntyivät. Neljän vuoden keskiarvona tavanomaisen viljelyn typpihuuhtoumat olivat siksi suuremmat kuin luonnonmukaisissa kierroissa. Hyvään satotasoon pääseminen näyttäisi typen kohdalla vaikuttavan huomattavasti enemmän ympäristöriskiin kuin lannoitepanosten suuruus. Suurikaan karjanlannassa annettu kokonaistypen määrä ei lisännyt typen huuhtoutumista, jos annettu liukoisen typen määrä pysyi kohtuullisena.
Fosforia huuhtoutui eri viljelykierroilla lähes saman verran, kunnes tavanomaisessa viljelyssä aloitettiin fosforin pintalevitys. Pintalevitys lisäsi liukoisen fosforin määriä pintavalunnassa. Fosforivalunnan määrät olivat hieman suuremmat tavallisessa viljelykierrossa kuin luomukierroissa. Maan fosforitila ja siihen vaikuttava viljelytekniikka vaikuttivat kuitenkin vesistön fosforikuormitukseen enemmän kuin viljelymenetelmä (tavallinen vs. luomu).
Maataloustieteen päivät 2002
Tutkimuksesta tarkemmin osoitteessa
http://www.smts.fi/MTP%20julkaisu%202002/poste/ka17turtola.pdf
|
|
Viimeksi päivitetty 01.02.2010 11:26 |
Tutkimus 
