|
29.01.2010 16:19 |
Toimittanut: Kari Tiilikkala ja Marjo Segerstedt
Koivutisle on grillihiilen valmistuksessa syntyvä sivutuote, jota voidaan käyttää kasvinsuojeluaineena. Vuonna 2000 alkaneessa MTT:n hankkeessa testattiin Charcoal Finland OY:n valmistaman koivutisleen tehoa torjunta-aineena mm. nilviäisiä, hyönteisiä ja kasvitauteja vastaan. Samalla tutkittiin myös koivutisleen myrkyllisyyttä maaperäeliöille ja vesistöille.
Koivutisle toimi tehokkaana karkotteena espanjansiruetanoita ja lehtokotiloita vastaan. Etana eivät halunneet ylittää tislekäsiteltyjä pintoja kolmeen viikkoon käsittelyn jälkeen. Koivutisleen ja vaseliinin seos antoi vahvimman karkotustehon. Ruiskutettuna koivutisle ei tuhonnut aikuisia etanoita eikä haitannut munien kuoriutumista.
Alustavat tulokset osoittavat, että koivutisle on myös kosketusvaikutteinen rikkakasvien torjunta-aine eli herbisidi. Se tehoaa erityisen hyvin jauhosavikkaan, pihatähtimöön, sekä muihin leveälehtisiin rikkakasveihin. Koivutisle vaikuttaa vain kosketuksessa olevaan kasvinosaan eikä näytä kulkeutuvan kasvissa.
Koivutisle tehosi erinomaisen hyvin perunaruttoon kasvihuoneolosuhteissa, mutta avomaalla tisleen teho oli vaatimaton. Koivutisle esti perunaruton kasvua matalina pitoisuuksina vain joutuessaan välittömään kosketukseen itiöiden tai rihmaston kanssa. Väkevämpinä pitoisuuksina koivutisle aiheutti perunan lehdille vakavia polttovioituksia. Avomaalla koivutisle hidasti alussa ruton etenemistä, mutta ei estänyt sen leviämistä. Saastuneiden mukuloiden määrään koivutisleellä ei ollut vaikutusta.
Koivutisle ehkäisi lahottajasienten kasvua tehokkaasti. Laboratoriokokeissa lahottajasienet eivät kasvaneet lainkaan alustoilla, joissa oli koivutislettä. Koivutisle ehkäisi lahottajasienten kasvua katkaistuilla puupinnoilla myös luonnonoloissa. Sammalten torjuntaan koivutisle tehosi hyvin. Käsitelty tiilikatto oli puhdas vielä vuoden kuluttua käsittelystä.
Koivutisleen vaikutukset hyönteisiin ja punkkeihin oli vaihtelevaa. Kirvat olivat kaikkein herkimpiä tisleen vaikutuksille, jopa alhaisissa pitoisuuksissa. Koivutisle ei tehonnut kovakuoriaisiin, eikä mansikka- tai vihannespunkkeihin, mutta toimi hyvin karkotteena punkeille. Tisleellä ei ollut kuitenkaan vaikutusta biologisina torjuntaeliöinä käytettyihin petopunkkeihin.
Myyrien karkotteena koivutisle näyttäisi toimivan suhteellisen hyvin. Myyrät söivät koivutisleellä käsiteltyjä omenapuunrunkoja vain, kun muuta ravintoa ei ollut riittävästi saatavilla.
Tutkimukset koivutisleen myrkyllisyydestä osoittivat, että tisle ei ole haitallinen maaperän hyötyeliöille. Koivutisleen jopa huomattiin lisäävän maaperän mikrobitoimintaa. Maan pieneliöt käyttivät koivutislettä todennäköisesti ravinnokseen. Koivutisleellä ei todettu olevan erityisen vaarallinen vesieliöille, mutta suoraan vesistöön sitä ei saa kaataa.
Maa- ja elintarviketalous 143, 129 s.
Laajemmat selvitykset aiheesta löytyvät osoitteesta
http://www.mtt.fi/met/pdf/met143.pdf
|
|
Viimeksi päivitetty 01.02.2010 15:08 |
Tutkimus 
